perjantai 1. heinäkuuta 2011

ei mulla oo tarkkaa suuntaa mä menen minne sattuma johtaa

Juurikin noin, eli nyt on armoton vitutus huipussaan! Haluan kotiin, laihtua, olla kauniimpi, seurustella jonkun suloisen ihmisen kanssa, haluan skootterin ja kortin, haluan saada hyvän peruskunnon ja ruokavalion! Haluan painaa 55kg, eli olla noin kymmenisen kiloa laihempi! 
Mutta ei. Laiska ei tee sitä minkä reipas tekisi heti. Voi v***u mun kanssa, kun oon niin saamaton näissäkin asioissa! 

Jumaliste jos tähän ei tule muutosta! Tarviin vaan itsekuria jostain, mutta mistä? En saa sitä mistään! Kierre menee näin:

Haluan laihtua, mutten tee asialle mitään.
Kun en tee, alan pohtia miksi en tee.
Kun pohdin, alkaa harmittaa kun en keksi syytä tekemättömyydelle.
Harmitus kääntyy angstiksi.
Syön suruuni jotain oikein rasvaista ja paljon, ja annan asioiden olla.
Kun olen syönyt, alkaa taas harmittaa, turha ylenpalttinen syöminen ja lihominen.
Sitten alkaa taas syöminen ja angsti...

Niin. En pääse siitä yli enkä ympäri. Varsinkin kun kaveritkaan ei tiedä tästä, paitsi E ja A, että mua vituttaa tämmönen lihavuus! Ja että haluan muuttua, mutta en pysty aloittamaan sitä yksin! En mee pyytämään keltään apua, koska vastaus on aina sama: "Ei sun tarvitse laihtua, oot laiha jo nyt!"
Kuulkaa sanokaa mun sanoneen, tai älkää sanoko mitään; Näillä reisillä ei paljon mennä rannalle tai minnekään muualle! Harvoin viitsin pitää sortsejakaan jalassa, kun alkaa isot reidet ärsyttää. Ja vaatteet alkaa tuntua liian pieneltä, vaikka maha se on joka on suurentunut. 

Ihanan laihaja lihaksikas toiki..♥

 

Pitää tulla joku roti tähän! Muuten romahdan!

Sori, tää nyt on tämmönen angstikohtaus. Mut apua?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti